keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Yksi pointti sukupuolesta + Laurin havaintoja

Kiitokset ja pointti

Kiitoksia paljon maanantain sukupuolihavainnoijille ja kaikille muillekin hyvästä keskustelusta. Yksi asia, josta jäi puhumatta oli (muistaakseni) Lotan perustavaa laatua oleva toteamus siitä, että sukupuolia on kaksi. Näinhän tietenkin yleisesti ajatellaan ja biologia asian meille esittää. On kuitenkin sosiologeja, antropologeja jne., jotka pitävät tällaista binääristä sukupuolijärjestelmää liian suppeana kuvatakseen sosiaalista todellisuutta. Vaikka biologisesti me useimmiten jakaannumme XX- ja XY-kromosomistoihin ja täten miehiin ja naisiin, sosiaalisesti ja kulttuurisesti asia voi olla hyvin toinen. Jotkut puhuvat sukupuolisuuden asteittaisuudesta, ikään kuin janasta, jonka toisessa ääripäässä olisi voimakkaan maskuliinisia ominaisuuksia ja toisessa voimakkaan feminiinisiä (tai sellaisiksi kuvattuja). Jotkut taas puhuvat kolmannesta (tai useammastakin) sukupuolesta, joka on jotain naiseuden ja miehisyyden välillä. Siinäpä mietittävää. Ja lisää mietittävää aiheesta tarjoaa mm. Wikipedia: Third Gender.



Laurin havaintoja

Tehtävänäni oli havainnoida sukupuolta. Päädyin rajaamaan havainnointini joukkoliikenteeseen, tarkemmin ilmaistuna junaan ja bussiin välillä Jyväskylä – Tampere.

Lähestyin junaa (en nyt niin konkreettisesti ja jättämällä liiallisen fallossymboliikan tutkiskelun sivuun) sukupuolettomana tilana, tilana jossa käytännönsyistä sukupuolirajauksia tai erittelyä ei tehdä. Junissa ei ole erikseen sukupuolen perusteella määräytyviä paikkoja tai tiloja – näin ainakin luulin.

Kuitenkin havainnoidessani kiinnitin huomiota – täsmennetään nyt, että junamalli jolla matkustin, oli pikajuna – siihen, että osa junan vessoista oli sukupuolitettu. Osa vessoista oli merkitty naisten käyttöön ja osa miesten. Tämä osittain yllätti minut. Se tuntuu sotivan juniin sopivaa käytännöllisyyttä vastaan. Olisi ollut hedelmällistä tutkia/havainnoida miten tätä sukupuolitusta noudatetaan, mutta ko. junamatkalla siihen ei tullut (fyysistä) mahdollisuutta.

Ihmisten matkustustottumukset ko. junamatkalla eivät antaneet yksioikoista havainnointitulosta ihmisten junamatkan hyödyntämistottumuksista. Raaka havainto oli vain se, että näyttää (painotus edelliseen sanaan) siltä, että miespuoliset matkustajat viihtyvät hieman enemmän tietokoneillaan/kännyköillään/mitä-näitä-nyt-on, kun taas naispuoliset viettävät aikaansa lehtien/kirjojen/virkkaamisen/onko-se-nyt-kutomista parissa.

Lähestyessäni bussia (tyrmistymisellä en viittaa edelleenkään fallossymboliikkahavaintoon). Töysän Linjojen bussit (ne ainakin 3 kpl. jotka havaitsin) ovat näet nimetty ytimekkäillä miesten nimillä. Hyödyntämäni bussi ja näin ollen tutkimuskohteeni oli nimeltään ”Riku”. Olisi ollut edelleen mielenkiintoista syventyä tähän nimisymboliikkaan. Asiaa olisi voinut lähteä selvittämään vaikkapa jo kuskin kanssa, mutta hänellä oli ihmisiä rahastaessa parempaa (lue:akuutimpaa) toimea, kuin avata tätä kätkettyä symbolia. Onhan se nyt herranjumala huomionarvoista, että valtateillä kulkee valtavia (edelleen) fallossymboleita joiden kyljessä lukee RIKU.

Bussissa ajanviettotavat matkustuksen suhteen eivät nousseet niinkään eroaviksi, kuin junassa. Yksittäisenä havaintona voidaan mainita, että näytti siltä, että nuoremmat miehet viihtyvät loikoillen ja esim. musiikkia kuunnellen verraten siihen, että vanhemmat naiset istuivat lähes koko matkan ulkovaatteissaan.

Yksittäinen, mutta mielestäni huomionarvoinen havainto bussin ikkunasta, näin koskien sukupuolta; Näin sisävesiveneen jonka nimi oli Roopetar. Siinä rikottiin kaikki tottumukset ja rajat.







Kuvalähde: The Sagamore Journal.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Uskonnollisuus mediassa (Joni)

Osani ”uskonnolisuus mediassa” -esityksestä.

Minun osuuteni käsitteli sitä, kuinka uskonnolisuus näkyy Internetissä. Uskonto yleisestikin on keskusteluaiheena ”kestosuosikki”, vaikka se aiheuttaakin enemmän raivostumista kuin mitään muuta. Internet ei ole poikkeus, ja itse asiassa verkon suoma anonyymiteetin turva mahdollistaa vielä karkeamman keskustelun.

Tässä nyt muutama nopea havainto ja päätelmä:

- Stand Up -komiikassa uskonnot yleisesti tuntuvat olevan suosikkiaihe: YouTubesta etsiessäni hakusanalla ”religion” on ensimmäiset sivut täynnä pätkiä eri koomikoilta.

- YouTubessa on myös paljon dokumentteja ja opetusmateriaalia uskonnoista.

- Keskustelu uskonnolisuudesta on erittäin provosoivaa. Olen kohdannut seuraavia tapauksia:
  1. Joku tai jotkut ottavat kannan - tai sanovat vain jotain ajattelematonta - joka ei kuitenkaan vastaa kirkon virallista kantaa. Ns. ”vastapuoli” tekee seuraavaksi hänestä/heistä naurunalaisen levittämällä esimerkiksi Youtuben, Facebookin, Riemurasian tai jonkin keskustelupalstan kautta tätä kantaa muille, jolloin (esittämistavasta riippuen) mustamaalataan mahdollisesti kaikkea uskonnollisuutta. Kanta yleensä liittyy johonkin toiseen uskontoon tai etniseen ryhmään tai, kuten viime aikoina, seksuaalisuuteen. Joskus tieten tahtoen valitaan tapauksia, jotka eivät edes liiku perinteisen fundamentalisti-liberaali -akselilla, vaan tulkinnat ovat epätavallisia. Heitä käytetään usein vaarallisina esimerkkeinä (Pat Robertson, Westboro Baptist Church, Al-Qaida...).
  2. Usein kritisoidessa uskontoja puhutaankin uskontojen sijaan sodista, ja nykytilanteen sijaan historiasta (kuten noitavainoista ja ristiretkistä).
  3. Toisaalta taas usein ateismin kritiikki on aivan vailla tukevaa pohjaa: esimerkiksi väite, että ilman jumalaa ei olisi moraalisuutta. Ja taasen eri näkökulmasta: usein keskustelu onkin uskonnon merkityksestä ja sitä vastaan joko hyökätään tai sitä puolustetaan. ”Vastahyökkäystä” ei yleensä ole.
  4. Keskustelupalstoilla saatetaan vain ”haluta päteä” tai nöyryyttää vastapuolta. Tällöin järkevää keskustelua tai argumentointia tärkeämmäksi saattaa tulla se, että voi tarttua toisen tekemään kirjoitusvirheeseen tai muuten vain kyky ”haistatteluun” (http://keskustelu.suomi24.fi/node/9748297)...

- Toki mielekästäkin keskustelua on olemassa, itse asiassa yllätyinkin sen määrästä.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Pohdintatehtävä: etnologialla maailmasta parempi



Pohtikaa lyhyesti yllä olevia kysymyksiä ja kirjoittakaa ajatuksenne kommenttiosioon. Pohdintatehtävän deadline on 5.4.11 klo 23.59.

Hoppálin vierailuluento peruttu!

Shamanismitutkijalla oli valitettavasti muita menoja. Pahoittelen asiaa. Kurssin aikataulua ei kuitenkaan muuteta enää, vaan tulevan maanantain havainnointikerta on viimeinen kokoontumisemme.

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Kiitokset uskonnon havainnoijille!

Maanantaina esitellyt havainnot olivat sopivan erikoisia ja tavallisia, että ne herättivät hyviä kommentteja. Uskonto ja uskonnollisuus ovat monitahoinen ilmiö, joka ilmenee julkisena pyhyyden symboliikkana, viestintänä ja ideologiana, mutta myös arkisempana ja yksityisempänä light-versiona.


Uskontoantropologiasta kiinnostuneet voivat vierailla sivustolla Anthropology of Religion, josta muun muassa seuraava uskonnon määritelmä.

Geertz (1973:90) defined religion as (1) a system of symbols which acts to (2) establish powerful, pervasive, and long-lasting moods and motivations in men [and women] by (3) formulating conceptions of a general order of existence and (4) clothing these conceptions with such an aura of factuality that (5) the moods and motivations seem uniquely realistic.







perjantai 18. maaliskuuta 2011

Muutos aikatauluun: Mihály Hoppálin vierailuluento shamanismista ke 6.4.

Maailmankuulu shamanismitutkija ja European Folklore Instituten johtaja Dr. Mihály Hoppál saapuu laitoksellemme pitämään nelituntisen vierailuluennon shamanismista (ke 6.4. klo 10-14, H306). Hóppal esittää luennolla myös itsekuvaamiaan etnografisia filmejä.

Hóppalin vierailuluento sopii mainiosti kurssimme sisältöön, joten kurssin aikataulua muutetaan hieman. Seuraavat luentokerrat perutaan:

Tiistai 22.3. ja tiistai 29.3. Ryhmäkertaus siis peruuntuu myös.

Hóppalin luennolle osallistuvat kommentoivat lyhyesti blogissa luentoa (ohjeet myöhemmin). Ne, jotka eivät pääse luennolle, tekevät pienen aiheeseen liittyvän lisätehtävän.

PÄIVITYS 24.3.
LUENTO ON PERUTTU

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Kiitoksia nationalisteille!

Hienot havainnot saivat aikaan mielenkiintoista keskustelua, joten kiitoksia vielä tämän päivän luennolla olleille.

Jos joku on kiinnostunut tutkiskelemaan nationalismia lisää, suosittelen modernia nationalismia käsittelevää teosta Imagined Communities (Benedict Anderson), josta Outi Fingerroos on tehnyt mainiosti kirjan sisällön kiteyttävän kirja-arvostelun.

Mainittakoon vielä, että nationalismi on vain yksi - joskin merkittävä - osa ideologista ja eettistä suhtautumistamme maailmaan, joka vaihtelee ajan, paikan ja tilanteen mukaan itsekeskeisestä egoismista maailmaa syleilevään universalismiin. Alla erilaisia ryhmäideologioita lähtien minästä ja päättyen kaikkeuteen.




INDIVIDUALISMI / EGOISMI
FAMILISMI / KLAANI- TAI SUKUIDEOLOGIA
LOKALISMI / TRIBALISMI ´
ETNOSENTRISMI / NATIONALISMI / KIELI-IDEOLOGIA
RASISMI / USKONNOLLINEN YHTEISÖLLISYYS / VALTIOIDEN VÄLISET POLIITTISKULTTUURISET LIITTOUMAT
HUMANISMI / SPESISMI
MAMMALISMI /ANIMALISMI
KAIKEN ELÄVÄN ARVOSTAMINEN
KAIKEN OLEVAISEN ARVOSTAMINEN / UNIVERSALISMI
PANTEISMI