tiistai 8. maaliskuuta 2011

Kotitehtävä 9.3. luennolle


Tutustu huomiseen (9.3.) mennessä ajankohtaismediaan (sanomalehti, aikakauslehti, verkkojulkaisu, televisio- tai radiouutiset jne.) ja poimi jokin uutinen, joka voisi olla etnologisesti mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kuvaile uutinen ja mahdollinen tutkimusaihe lyhyesti tämän postauksen kommenttiosiossa ja kerro miksi aihe olisi etnologisesti kiintoisa.

Allekirjoita tehtävä nimikirjaimin (tai koko nimelläsi) tyyliin Jukka Jouhki, Jukka J., JuJo, JJ jne.

20 kommenttia:

  1. Hei!

    Tämä viesti on vastaus kotitehtävään (sille näköjään ei ainakaan vielä ole omaa sivuaan, niin pistän sen nyt vain tähän).

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Saunomisen+MM-kisoista+ei+syytteit%C3%A4/1135264368977

    Artikkelin otsikko on siis "Saunomisen MM-kisoista ei syytteitä" ja kertoo siis viime vuoden puolella tapahtuneen ikävän saunomisfinaalissa kuoleman käsittelystä. Artikkelia voi tutkia hyvinkin monella eri tavalla, jotka ovat vahvasti kydöksissä etnologiaan. Tässä niistä itselleni mieleen juolahtaneet.

    1. Saunominen on melko pitkälti Pohjoismaihin ja Venäjälle rajoittunut tapa, joka siis olisi eksoottisuudessaan mielenkiintoista.
    2. Kylpemisestä tehty on tehty kisaamista tai "urheilua" - onko tätä tehty muille arkiaskareille?
    3. Kuoleman tutkiminen tabuna
    4. Ihmisillä tuntuu olevan tapana syyllistää toisiaan. Tässä tapauksessa ihminen kuoli ja - ainakin mediassa - ollaan paljon mietitty, että ketä siitä voidaan syyttää? Voimmeko haastaa ihmisiä oikeuteen ja laittaa heidät korvausvelvollisiksi? Syy ei ole meissä itsessämme, eikä uhrissa.
    5. Huijaaminen

    -Joni Pietiläinen

    VastaaPoista
  2. Hei,

    http://www.iltalehti.fi/missit/2011030813323176_mm.shtml

    Artikkeli on yksi niistä monista missejä käsittelevistä artikkeleista, joita viime päivinä on julkaistu. Tässä kerrottaan uuden missin uudesta sponsoriautosta. Artikkelista saa irti muutamia tutkimusideoita, joita voi lähteä yleistämään:
    muun muassa
    1. Millaiseksi missi/missit halutaan kuvata? (sai auton, mutta kuitenkin poikaystävä ajoi, meikki- ja vaatearsenaali)
    2. Lehdistön suhtautuminen misseihin. Miten lehdistö kirjoittaa misseistä.
    3. Missien oma käsitys misseydestä.
    4. Miten muut ihmiset suhtautuvat misseihin/misseyteen/yleensä misseihin.
    5. Naiskuva. Millainen nainen on missi?

    Etnologisesti aihe olisi kiinnostava, koska tietääkseni sitä ei ole kovin paljon tutkittu ja misseyteen liittyy tiettyjä stereotypioita. Olisi mielenkiintoista selvittää pitävätkö ne paikkaansa vai eivät.

    -Jaana T.

    VastaaPoista
  3. Moro
    http://www.uusisuomi.fi/viihde/109982-tvn-supertahdelle-potkut-usassa-%E2%80%93-vakava-syytos-medialle

    Uutisessa mediabloggaaja Jeff Jarvis syyttää mediaa näyttelijä Charlie Sheenin "jahtaamisesta". Taustaksi voisi todeta, että Sheen on esiintynyt juhlisuudessa erinäisten toilailujen vuoksi jo useamman kuukauden ajan. Nyt näyttelijä on saanut potkut suositusta sarjasta Miehen puolikkaat. Jeff Jarvis väittää, että media on ruokkinut näyttelijän itsetuhoista käytöstä.

    Tutkimuskysymyksiä:
    - Median rooli julkkisten käytöksessä. Eli aiheuttaako/lisääkö media julkkisten toilailuja?
    - Uutisoinnin totuudenmukaisuus?
    - Kuka hyötyy? Miten hyötyy? Hyväksikäyttöä?
    - Julkkisten julkisuuskuva? Kuka sen tekee?
    - Mikä on totta? Kuka uskoo?
    - Miksi juttuja luetaan?

    -Jenni Jokela-

    VastaaPoista
  4. Hei,

    Tämän päivän(8.3.2011) Keskisuomalaisessa oli kuuden sivun reportaasi Nepalista ja naisten pankin toiminnasta siellä. Naisten pankki rahoittaa hankkeita, joiden tarkoitus on helpottaa nepalilaisten naisten taloudellista ahdinkoa. Jutussa kerrotaan muun muassa 30-vuotiaasta Sanju Tamangista, joka on ryhtynyt viljelemään osterivinokkaita naisten pankin rahoituksen tukemana. Tutkimusaiheeksi voisi ottaa seuraavien kysymyksien ratkomisen:

    Mitä ongelmia ja vaikeuksia naiset kohtaavat kodin ulkopuolella työskennellessään? Minkälaisia asenteita he kohtaavat?
    Millainen on tyypillinen/perinteinen naisen rooli ja asema Nepalissa?
    Minkälaista on nepalilaisen naisyrittäjän arki?

    Etnologisesti aihe olisi mielenkiintoinen, koska vaikka miehen ja naisen rooleja onkin etnologiassa tutkittu, on reportaasin kuvaama tilanne suhteellisen uusi kyseisessä kulttuurissa. Perinteinen asetelma, jossa mies on perheen elättäjä, on hiljalleen muuttumassa ja nyt myös nainen voi tuoda perheeseen toimeentulon.

    -Niina Laitinen

    VastaaPoista
  5. Näkemiin,

    eli uutisena tämä
    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Naisia+on+entist%C3%A4+v%C3%A4hemm%C3%A4n+johtoteht%C3%A4viss%C3%A4/1135264365617

    Lyhyesti naisia toimii entistä vähemmän johtotehtävissä vaikka on pyritty päinvastaiseen. Tutkisin kuitenkin mielenkiintoisia lukuja jossa Thaimaa johtaa naisjohtajissa.

    Yleisesti ajatellaan että naisten asema kulkee käsikädessä talouskehityksen kanssa eli länsimaissa pitäisi asiat olla asian suhteen parhaiten. Näin ei kuitenkaan ole, miksi?

    Asia on mielenkiintoinen koska se rikkoo hieman ennakkokäsityksiä.

    - Eerik Rutanen

    VastaaPoista
  6. Hei!

    Linkki uutiseen olisi tässä:

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomessa+EU-maista+eniten+sinkkunaisia/1135264343465

    Uutinen kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä suhteessa eniten yksineläviä, lapsettomia naisia muihin EU-maihin verrattuna.

    Tutkimuksen tämän uutisen pohjalta tekisin pääosin asenteista yksineläviä naisia kohtaan, minkälaisia stereotypioita, asenteita ja käsityksiä heihin usein liitetään, sekä millaista on todellinen arki sinkkunaisen taloudessa. Toisaalta voisin myös tarkastella suomalaisen yhteiskunnan ja asenteiden muuttumista asiaan liittyen.

    -Maija Penttinen

    VastaaPoista
  7. Hei,

    tässä on linkki kyseiseen uutiseen:

    http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Facebookin+uusi+palvelu+pyrkii+est%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n+itsemurhia/1135264365500

    Artikkelin otsikko: Facebookin uusi palvelu pyrkii estämään itsemurhia.
    Siinä kerrotaan miten Facebook on lisännyt ohjeistuksen sivuilleen jossa esitellään toimintaneuvoja käyttäjille, jos tämä törmää sivuilla mm. itsemurhaviestiin. Kyseinen ohjeistus lisättiin kun eräs englantilainen nainen kertoi itsemurha-aikeistaan statuspäivityksessään. Tämän jälkeen hän riisti hengen itseltään. Artikkelin mukaan kukaan naisen yli tuhannesta kaverista ei reagoinut tähän päivitykseen asianmukaisesti vaan pikemminkin kommenteissa häntä syytettiin mm. huomionhakuisuudesta.
    Joten tutkimusaiheina voisi olla esim. Facebookin yhteisöllisyys - mitä asioita itsestään on suotavaa ja hyväksyttyä tuoda siellä esille? Mitä ei? Onko Facebookissa kirjoittamattomia sääntöjä, joita pitäisi käyttäjien noudattaa? Millaisia rooleja Facebookin käyttäjillä on kyseisellä foorumilla?

    Etnologisesti olisi kiinnostava tutkia Facebookin käyttäjien keskinäistä yhteisöllisyyttä, toimintamalleja, kommunikaatiota ja sen toimivuutta.


    -Elina Sihvonen-

    VastaaPoista
  8. Hei,

    http://www.kaleva.fi/uutiset/rajat-hukassa-monelta-vanhemmalta/891508

    Kalevan verkkosivuilla oleva uutinen käsittelee sitä miten vanhempien tulisi yhä enemmän opettaa vuorovaikutustaitoja lapsilleen. Vanhempien tulisi myös kohentaa omia vuorovaikutustaitojaan. Uutisessa myös painotetaan kodin, koulun/päiväkotien yhteistyötä vuorovaikutustaitojen edistäjinä. Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat nuoria selviämään myöhemmin työelämässä.

    1.Miten voidaan määritellä yksiselitteisesti oikeat kasvatusmetodit lapsia kohtaan?
    2.Miten vuorovaikutustaidot eroavat koti-,koulu- ja työelämässä?
    3.Millainen on nuorten näkökulma asiaan?
    4.Suomalaisen kulttuurin vaikutus nuorten kasvatukseen?
    5.Ohjaako kansallisuusidentiteettimme meidät kasvattamaan jälkikasvumme tietyllä tavalla? (eroavaisuudet esim. muihin maihin?)

    -Sini Ylimartimo-

    VastaaPoista
  9. Hei,

    linkki uutiseen tulee tässä:
    http://www.iltalehti.fi/nainen/2011022413250880_na.shtml

    Uutisessa siis kerrotaan naisten kokemuksia armeija-ajoista, esimerkiksi siitä, minkälaista kohtelua he saivat osakseen armeijassa ollessaan ja kokivatko he tulleensa kohdelluiksi tasa-arvoisesti. Uutisessa on myös muutaman miehen näkökulma asiaan.

    Aiheesta voisi saada aikaiseksi varsin mielenkiintoista tutkimusta. Miksi nainen haluaa mennä armeijaan? Miten armeijan käyneet naiset kokevat tulleensa kohdelluiksi armeija-aikana ja miten armeijan käyneeseen naiseen suhtaudutaan sen jälkeen? Miten naiset itse kokevat armeijan? Miten Suomessa ylipäätään suhtaudutaan naisiin armeijassa, niin miehisestä kuin naisellisemmastakin näkökulmasta tarkasteltuna?

    - Anne Raunio

    VastaaPoista
  10. Hei, tässä vähän vanhempi Hesarin verkkosivuilta löytynyt juttu, joka kuitenkin on sinänsä mielenkiintoinen:

    http://www.hs.fi/juttusarja/perhe/artikkeli/Vauvakuumeettomat/1135257381088

    Artikkeli kertoo alle kolmekymppisestä pariskunnasta, joka vastustaa ajatusta lapsista ja haluaa sterilisaation lääkärien vastahakoisuudesta huolimatta.

    Etnologisia kysymyksiä:

    1. Painostaako yhteiskunta hankkimaan lapsia?
    2. Miten pariskunnan päätökseen suhtaudutaan ja arvostellaanko heitä sen takia?
    3. Miksi on "oikein" hankkia lapsia?
    4. Lääkäri kieltäytyi sterilisaatiosta ideologiaan vedoten, toimiiko hän eettisesti?
    5. Miksi taas ehkäisyn käyttö on sosiaalisesti sallittua? Tarkoitus on kuitenkin sama.
    6. Mihin parin päätös perustuu? Onko taustalla esim. pelko perinnöllisistä sairauksista vai onko kyseessä puhtaasti mielipidekysymys?
    7. Monissa kulttuureissa varsinkaan naisella ei ole oikeutta tehdä vastaavanlaista päätöstä omasta ruumiistaan. Mitkä olisivat silloin seuraukset samassa tilanteessa?


    -Eini Parttimaa

    VastaaPoista
  11. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Arabimaailman+vaikutusvaltaisin+nainen+on+talousministeri/1135264369015

    Uutisessa kerrotaan arabimaailman vaikutusvaltaisimmasta naisesta, Arabiemiraattien ulkomaankauppaministeristä, Sheikha Lubnasta (lähinnä jutun alussa).

    Omasta mielestäni näkisin aiheen erittäinkin mielenkiintoisena tutkia, siis vaikutusvaltaiset naiset arabimaailmassa. Lukuisia tutkimuksia naisten asemasta ja roolista arabimaissa on varmasti, mutta politiikan, talouden yms. saralla menestyneiden ja vaikutusvaltaisten naisten asemaa ja saavutuksia ei varmasti ole yhtä paljon tutkittu.

    Yhtenä tutkimusalueena, tai kysymyksenä voitaisiin tarkastella vaikka sitä, millaisissa arabimaissa naisilla on ensinnäkään minkäänlaisia mahdollisuuksia edetä uralla ja kerätä vaikutusvaltaa? Kyseisessä uutisessa kaikki kolme mainittua arabinaista olivat maista, jotka voidaan mieltää vauraiksi ja länsimaita lähellä oleviksi maiksi. Onko siis tiukan islamistissa maissa naisilla ollut mahdollista edetä millään yhteisötasolla merkittävään asemaan?

    -Vesa Randelin

    VastaaPoista
  12. Helou,

    Päivän(8.3.2010) Keskisuomalaisessa oli juttu otsikolla "Kansannousut avaavat naisille ovia arabimaissa."

    Juttu oli kirjoitettu siltä pohjalta, mitä nimenomaan tutkijat olivat nostaneet esiin tämänhetkisten tapahtumien tuomista mahdollisista muutoksista. Naiset kapinoivat Lähi-idän alueella yhtä lailla miesten kanssa, mutta kuten tapana on ollut; erillään miehistä. Naiset ovat olleet kansannousuissa nyt enemmän esillä, mutta he eivät usko hallituksen kaatumisen jälkeisiin muutoksiin miesten ja naisten välisen aseman suhteen.

    Mielenkiintoista olisi lähteä vertailemaan miesten ja naisten hallituksen vastaisen liikehdinnän eroavaisuutta. Miten heidän sukupuolensa vaikuttaa mielenilmaisujen painotukseen? Minkälainen mielenilmaisu heidän kohdallaan sallitaan? Minkälaisia mielenilmaisuja kuunnellaan/otetaan huomioon miesten/naisten kohdalla? Näkyykö muutosta kansannousun jälkeen suhtautumisessa naisten asemaan?

    Arabimaiden kansannousujen aalto on suuri mullistus historiassa, kansa nousee esiin. Suurissa maissa monetkin eri kulttuurit yhdistyvät yhteistä asiaa ajettaessa. Ihmisillä on erilainen tausta ja erinäiset syyt lähteä taistelemaan maansa itsevaltiasta vastaan, mutta kaikki nämä ihmiset taistelevat yhteisen asian tähden. Mitkä ovat näiden ihmisten syyt osallistua kansannousuun?

    Miina Alanen

    VastaaPoista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  14. Valitsemani uutinen on tämä: http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/rasistij%C3%A4rjest%C3%B6%C3%B6n-kuuluvat-kehuvat-tekev%C3%A4ns%C3%A4-propagandaa-kuopiossa/653038

    Siinä käsitellään uusnatsien toimintaa Pohjois-Savossa, tuoreimpana esimerkkinä lentolehtisten levittäminen. Järjestön todetaan olevan avoimesti valkoisten ylivaltaa kannattava ja kansallissosialistinen.

    Etnologisesti kiintoisaa olisi tutkia tällaisen yhteiskunnan arvoja uhmaavan ryhmän toimintaa ja siinä toimivia henkilöitä. Millaiset ihmiset hakeutuvat mukaan ryhmän toimintaan? Miksi? Miten ryhmän sisäinen dynamiikka toimii? Millaiset suhteet ryhmän jäsenten ja sen johtohahmon välillä on? Millaiset symbolit ja rituaalit jne. pitävät ryhmän yhtenäisenä? Millaiset ovat ryhmän suhteet muihin vastaaviin ryhmiin?

    Tietysti monia muitakin etnologisia tutkimuskysymyksiä voidaan tällaiseen toimintaan liittyen esittää, onhan esimerkiksi erilaisten uskonnollisten ryhmien toiminnasta tehty paljonkin etnologista tutkimusta.

    Riikka Muhonen

    VastaaPoista
  15. ajankohtainen aihe: naistenpäivä

    monia eri artikkeleita mm. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/03/naistenpaivan_poliittisuus_on_laimentunut_2415710.html

    Tutkimusaiheena naistenpäivän viettäminen eri kulttuureissa, esim Suomi, Venäjä, Irak ja Espanja. Tutkimusnäkökulma olisi miten päivän viettäminen näkyy tavallisen kansalaisen näkökulmasta, ei niinkään päättäjien ja polittisten toimijoiden juhlapuheissa. Esim Venäjällä päivää vietetään kuten Suomessa äitienpäivää ja se on myös vapaapäivä. Kiinnostaa tietysti myös miten polittiisena tavalliset kansalaiset näkevät päivän merkityksen vai onko se arkipäiväistynyt sellaisissakin maissa missä sukupuolten tasa arvossa on suuria eroja.

    Hannele Hakanen

    VastaaPoista
  16. Uutinen kertoo oikeusministeriön etsivän erilaisia rangaistustapoja rikoksille Suomessa. Mm. jalkapantaa on esitetty.

    http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/03/brax_uusia_rangaistuskeinoja_etsitaan_2419223.html?origin=rss

    Erityyppiset rangaistukset ja niiden vaikutukset rikosta sovittavan henkilökohtaiseen elämään voisi olla mielenkiintoinen aihe tutkia. Rangaistuksia yleensäkin voi varmaan tutkia todella monesta näkökulmasta. Tietysti myös yleisemmällä tasolla yhteiskuntien erilaisia rangaistustapoja ja niiden kehitystä ja muutosta voisi olla jännä tutkia ja vertailla, koska ne varmaan vaihtelevat aikalailla eri yhteiskunnissa ja eri aikakausina. Näistä voinee saada mm. mielenkiintoista tietoa eri yhteiskunnan ihmisistä ja siis kulttuureista.

    -JJJ

    VastaaPoista
  17. Hei!
    Yle uutiset 8.3.2011 klo 20.01 : "Vietnamilaiset yrittävät pelastaa pyhän jättiläiskilpikonnan"

    http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/03/vietnamilaiset_yrittavat_pelastaa_pyhan_jattikilpikonnan_2419367.html

    Valitsemassani uutisessa kerrotaan Vietnamista, jossa kansa on hätääntynyt pyhänä pidetyn, uhanalaisen jättiläiskilpikonnayksilön haavoista. Asiantuntijat yrittävä pyydystää kilpikonnaa järvestä hoidettavaksi satojen ihmisten seuratessa toimia rantavedessä ja puunoksilla istuen.

    Tutkimusaiheenani olisi luonnonsuojelutyö yhteisön integraatiota vahvistavana toimintana.
    Kysymyksiä:
    1. Sisältävätkö uutisen kuvaaman tapahtuman kaltaiset eläintenpelastusoperaatiot, samoin kuin mahdollisesti siihen rinnastettavat puihinkahlehdinta ja erilaiset marssit miltei uskonnollisen hurmoksen piirteitä?
    2 Onko niiden piilofunktiona vahvistaa luonnonsuojelijayhteisön tai kyläyhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta, oman moraalisen hyvyyden tunnetta, jakoa meihin ja muihin.
    3. Mitä biologisia, sosiaalisia ja yksilön henkisiä tarpeita jonkin eläinlajin säilytys palvelee?
    Tutkimusta varten tutustuisin ainakin Durkheimin Uskontoelämän alkeismuodot- teokseen ja Durkheimin teorioita kulttuuriantropologiaan soveltaneen Radcliffe-Brownin teksteihin.

    Jos hyvin käy, tutkimukseni tuomaa tietoa EHKÄ voitaisiin soveltaa ympäristökasvatukseen. Ihmisiä voitaisiin innostaa luonnonsuojelutyöhön tai ainakin ottamaan huomioon luonto kulutusvalinnoissaan.
    -Reetta Hanhikoski

    VastaaPoista
  18. Moi!

    Iltasanomien sivuilta löytyi seuraava artikkeli:

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Lumiukot%20osoittivat%20mielt%C3%A4%C3%A4n%20ymp%C3%A4ri%20Suomea/art-1288374423221.html

    Uutisessa kerrotaan hiljaisesta mielenosoituksesta suomalaiseen malliin.

    Tutkimusaiheena voisivat olla vaikuttamisen tavat eri kulttuureissa, asia sinänsähän on vakava, vaikka sen ilmaisukeino vähän naurattaakin. Voisi tutkia sitä, millaisia mielikuvituksellisia, paikallisiakin, vaikuttamiskeinoja muualla maailmassa on ja miten ylipäänsä mielenosoituskulttuuri vaihtelee eri kulttuuripiireissä. Aineistoa voisi laajentaa kattamaan kuinka suuren alueea tahansa tai tyytyä vain vertailemaan muutamaa aluetta. Tutkimus voisi valita metodinsa mielestäni aika vapaasti, asiaa voi tutkia median, haastattelujen vai vaikka molempien avulla. Millainen kuva mediassa suomalaisesta mielenilmauskulttuurista luodaan, miten järjestöt itse asian kokevat, onko muita vastaavia ilmiöitä (Keskusta-puolueen puolesta liputus kesäisin heinäpelloilla) jne.

    Mielestäni tutkimuksella voisi saavuttaa jotain tietoa kansojen eroista, suomalaisiahan pidetään perinteisesti jäyhinä verrattuna muihin kansoihin. Näköjään hiljainen huumori kuitenkin kukkii taustalla jopa mielenilmauksissa. Onvatko nämä stereotypiat totta vai tarua, siihen kysymykseen voisi löytyä jonkinlainen vastaus. Mielenosoitustyypi mielestäni kertoo kansasta jotain, Suomessa ja Pohjoismaissa ei kovinkaan usein yllytä mellakointiin asti. Kun taas muualla maailmassa ne tuntuvat olevan kovinkin yleisiä, tällaisen kuvan media meille tarjoilee.

    -Sanna Ollila

    VastaaPoista
  19. http://omakaupunki.hs.fi/vantaa/uutiset/tohriminen_kevainen_riesa_juna-asemilla/

    Jutussa kerrotaan pääasiassa Itä-Vantaalla tapahtuvasta ilkivallasta ns.
    miehittämättömillä juna-asemilla.

    Etnologisesti aihe olisi kiintoisa esimerkiksi alueen sosiaalirakenteen tutkimisen (itä - länsi -jakauma), ilkivallan syiden selvittämisen (jengialueet, initaatiot, sosiaalinen verkosto/perherakenne jne.), juna-asemien merkitys ajanviettopaikkana (klikkiytyminen, kaupunkirakentaminen jne.) tai kameravalvonnan lisääntymisen ja itsestäänselväistymisen henkilövartioinnin vähentyessä (big brother
    -yhteiskunta) kannalta.

    Henna Koivunen

    VastaaPoista
  20. Moi!
    Tehtävän deadline meni jo aikoja sitten, mutta huomasin tehtävän vasta tänään.. joten:

    The Beatles veti tammikuun alussa 1963 keikalleen Skotlannin Dingwallissa vaivaiset 19 kuuntelijaa. Nyt nuo 19 henkilöä yritetään huhtikuun alussa saada kokoontumaan samaan saliin, kertoo BBC.

    Kun The Beatles soitti Dingwallissa, samaan aikaan lähiseudulla esiintyi skotlantilainen suuruus The Melotones. Skottien oma bändi sai houkuteltua paikalle 1 200 katsojaa, siis 60 kertaa enemmän kuin Beatles.

    Beatlesin nähneet 19 henkeä olivat pitäneet bändiä harvinaisen huonona. Myös keikkapaikan ovimikko oli valittanut musiikin surkeasta tasosta. Saatuaan kamansa keikan jälkeen pakattua myös The Beatles kiirehti kuuntelemaan Melotonesia.

    Viikko Dingwallin keikan jälkeen The Beatles julkaisi singlen Please Please Me. Sen myötä yhtye löi itsensä lopullisesti läpi ja menestykseen, jollaisesta The Melotones tuskin uskalsi edes uneksia.

    http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Surkean+Beatlesin+pieni+yleis%C3%B6+kokoontuu+uudestaan/1135264844865

    Jutussa käsitellään pientä yhteisen kokemuksen jakanutta joukkoa. Mielenkiintoista on se, että jo-koettu kokemus halutaan nähdä uudessa valossa The Beatlesian uran ja sen huipentumisen jälkeen.
    Tässä tavoitellaan eräänlaista aikakonetta aikaan ennen The Beatlesien suurta maailmanlaajuista suosiota.

    Etnologisesti aihe olisi kiinnosta esim. muistin ja kokemuksen tutkimisen valossa. Näin suureen mittakaavaan asettuneen kokemuksenaiheuttajan (lue:The Beatles) kautta olisi jännittävä tutustua kokemuksen muuntumiseen ja sen säilymiseen. Tapahtumasta on kulunut pian puolivuosisataa, joten se olisi jo mittakaavallisestikkin mielenkiintoinen.

    - Lauri Seppä

    VastaaPoista