torstai 24. maaliskuuta 2011

Pohdintatehtävä: etnologialla maailmasta parempi



Pohtikaa lyhyesti yllä olevia kysymyksiä ja kirjoittakaa ajatuksenne kommenttiosioon. Pohdintatehtävän deadline on 5.4.11 klo 23.59.

24 kommenttia:

  1. Etnologia tekee maailmasta paremman



    Miten?

    En ota tässä vielä kantaa siihen tekeekö etnologia maailmasta paremman vai onko sen vaikutus banaali – tai kenties jopa negatiivinen yleismaailmalliseen hyvään.

    Otan tähän mukaan sen huomion, että ihminen voi tehdä vain ihmisen maailmasta paremman. Emme voi tehdä Maailmasta parempaa, muuttaa sen säännönmukaisuuksia ja päästä eroon kuolemasta, syksystä tai opiskelutehtävien deadline-päivämääristä. Kovin pitkälle voimme toki vaikuttaa, mutta ylimaalliseen herruutten on vielä matkaa. Mutta! Voimme tehdä omasta kokemus- ja elämismaailmasta paremman.

    Etnologiatieteissä on elementtejä jotka voisivat tehdä tästä maailmasta paremman (tämä tosin pätee kaikkeen, jos sitä tarkastelee tässä kontekstissa).
    Laveasti ilmaistuna nämä elementit ovat yleismaailmallista ymmärrystä edistäviä, ihmisyyden kunnioitusta edistäviä, arjen valovoimaisuuden näkeminen, muilta oppinen.
    Kokisin etnologiassa myös sen kauniin puolen, että se opettaa näkemään elämässä sen kauneuden.

    Etnologian maailmaa parantava arvo asettuu ihastuttavasti siihen ajatukseen, että etnologia ei pyri arvottamaan mitään. Toki on huomiotava, että arvottaminenkin on pakollista parempaa maailmaa hapuillessa (onhan itse asetelma ”etnologia tekee maailmasta paremman” jo arvottava).

    Onko pakko?

    Ei ole; Elämä jatkuu ja solut sykkivät, aurinko nousee ja laskee, planetaariset tuulet puhaltavat ja lopulta maapallo (lue: meidän maailma) tuhoutuu/räjähtää/murskaantuu tms. ikävää, MUTTA olisi hyvä pyrkiä tekemään ihmiselämästä ja siitä maailmasta jota se käsittelee parempi. Sanotaan näin humanistisen laitoksen suojissa, että kun vaakakuppiin laitetaan hyvä ja paha maailman kannalta, niin se kallistuu hyvän puolelle. Joten, vaikka emme asettaisi etnologian päätavoitteeksi tehdä maailmasta parempaa paikkaa, niin siihen voisimme pyrkiä.
    Hyvän voisi nähdä myös raakana toimivuutena.

    Mitä mieltä sinä olet?

    Edellisetkin kysymykset avaavat omaa mielipidettäni asiaan, sillä näin laajaan otsikkoon ei ole oikeaa vastausta.
    Olen sitä mieltä, että tieteen tekeminen on huomattavasti mielekkäämpää, antoisampaa ja hedelmällisempää, kun siinä on positiivisia vaikutteita. Tai vaikutteet, esim. tutkimustulokset halutaan nähdä positiivisesti vaikuttavina.
    En nyt suuremmin ota kantaa siihen, miksi pitäisi tehdä hyvää, ja onko lopulta hyvä tehdä hyvää – sitä varten ovat filosofianluennot ja –tehtävät.

    Lauri Seppä

    VastaaPoista
  2. Etnologialla maailmasta parempi?


    On tärkeää tuntea niitä sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä,
    jotka ohjaavat käyttäytymistämme, sillä tarkastelemalla kulttuuriamme
    voimme paremmin ymmärtää itseämme ja sitä, miten toimimme ja miksi.

    Kulttuurisia ilmiöitä etnografisesti tutkimalla voidaan pureutua makrotason
    lisäksi syvällä ruohonjuuritasolla (mikrotasolla) oleviin epäkohtiin, ja siten
    havaita myös ennen ehkä huomiotta jääneitä tapoja ja käytäntöjä, sekä niiden
    osallisuutta suurempiin kokonaisuuksiin.

    Ihmisen tasolla toimiminen luo
    mahdollisuuksia esimerkiksi elinolojen parantamiseen ja aitojen kokemusten
    välittämiseen. Etnologia (ja kulttuuriantropologia) on humaanein tiede
    ihmisestä, ja siten tutkimuksella voidaan saada ihmistä hyödyttävämpiä
    tuloksia kuin muissa ihmiseen "keskittyvissä" tieteissä.

    Yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttumisen ja pureutumisen tulisi mielestäni
    olla seuraavan sukupolven etnologien parissa merkittävä suuntaus
    tutkimusaihetta valittaessa, ja esimerkiksi antropologian saralla tällaista
    suuntausta onkin jo havaittavissa (esimerkiksi laitoksemme professorin Laura
    Starkin tutkimukset köyhyydestä). Tosin yhteiskunnallisen tutkimusaiheen myötä
    myös tutkijan ennestäänkin merkittävä vastuu kasvaa.

    Etnologi tekee tiedettä ihmisestä ihmisen luomassa ympäristössä, ja
    etnologiatieteellä on positiivinen taipumus (ainakin useimmissa tapauksissa)
    edistää tasa-arvoisuutta ja madaltaa ennakkoluuloja ihmisten ja kulttuurien
    välillä, sekä pyrkiä kohti ymmärtäväistä ja ei-arvottavaa ympäristöä.
    Etnologi tarkastelee erilaisuutta lapsekkaan uteliaana,
    innokkaana ja aidosti kiinnostuneena kyseenomaisia tapoja tai ilmiöitä
    arvottamatta. Etnologia tieteenä edistää siis myös suvaitsevampaa suhtautumista
    siihen, mikä itselle on vierasta.

    -Maija Penttinen

    VastaaPoista
  3. Tekeekö etnologia maailmasta paremman paikan?Miten?

    Olen miettinyt viime aikoina paljon tätä kysymystä.Tapasin sairaanhoitajan, joka oli ollut SPR:n joukoissa Afganistanissa. Tunsin itseni aika lailla tyhjäntoimittajaksi ja koin syyllisyyttä siitä, etten voisi koskaan omassa työssäni tehdä niin paljon ihmiskunnan hyväksi kuin mitä hän tekee päivittäin. Hän totesi, että katastrofialueille tarvitaan nimenomaan "MacGyvereitä" käytännöllisiä toiminnan ihmisiä. Mitä kaltaiseni etnologi voisi tehdä?
    On varmasti olemassa suuri määrä ihmisiä, jotka eivät koe etnologisten (niin kuin muidenkaan humanististen tieteiden) tutkimusten hyödyttävän heitä jokapäiväisessä elämässään tai tekevän maailmaa yhtään sen kauniimmaksi. Lääketieteen, kasvatustieteen tai vaikka ympäristötieteen ja yleisesti soveltavien tieteiden on helpompaa puolustaa paikkaansa maailmassa.Näiden tutkimusten tuloksia voidaan soveltaa ihmisiä, eläimiä ja luontoa hyödyttävällä tavalla. Ja jos siirrytään tieteen piiristä kansan enemmistön keskuuteen, niin juuri nämä työn raskaan raatajat ovat niitä, joiden käytännön työn avulla on mahdollista tehdä hyvää.

    Tutkiessaan jotain alistetusssa asemassa olevaa ryhmää, etnologi saattaa tuntea itsensä hyvin kiusaantuneeksi yrittäessään perustella tutkimustaan. Esimerkiksi alhaisen yhteiskunnallisen statuksen omaavaan marginaaliryhmään kuuluva henkilö saattaa suhtautua hyvinkin nuivasti etnologiin. Haastateltava ei välttämättä ymmärrä tutkimuksen tarkoitusta, mitä se hyödyttää, jos hän kertoo omasta elämästään. Etnologi ei useinkaan voi auttaa heitä millään kovin konkreettisella tavalla. Useimmassa tapauksessa ainoa seuraus on joku tutkimus, joka on kirjoitettu jollain käsittämättömällä elitistisellä kielellä, ja jota lukiessa tutkittava todennäköisesti joutuu turvautumaan sivistyssanakirjan apuun useampaan otteeseen. Tämä on mielestäni ongelmallista.

    Mutta toisaalta ei pidä vähätellä etnologien mahdollisuuksia hyviin tekoihin. Etnologit saavat hyvän koulutuksen ihmisen mielenmaiseman ja tuntemusten tulkintaan. Nimenomaan haastattelut ovat sellaisia tilanteita, joissa etnologilla on mahdollisuus hyvään. Haastattelu voi olla terapeuttinen kokemus. Tutkija osoittaa kiinnostusta haastateltavaa ja hänen elämäänsä kohtaan, mikä saattaa olla hänelle uutta. Kenties tämä kohottaa myös henkilön omanarvontuntoa.Ja ihminen joka arvostaa
    itseään, pystyy arvostamaan myös muita ja osoittamaan sen. Sitä kautta maailmasta tulee ehkä kauniimpi paikka.
    Väitän siis jotain sen tyyppistä, että etnologit tekevät maailmasta kauniimman parantamalla marginaaliryhmien itsearvostusta!

    Tarvitseeko etnologian sitten tehdä maailmasta parempaa paikkaa?

    Toisaalta olen myös sitä mieltä, että tietoa voidaan ehkä pitää arvokkaana itsessään vaikkei siitä koituisikaan mitään välitöntä hyötyä. Soveltavaakaan tutkimusta ei voida tehdä ilman perustutkimusta.

    -Reetta Hanhikoski

    VastaaPoista
  4. etnologialla maailmasta parempi?

    Uskon, että etnologialla on oma antinsa maailmalle, tai ainakin se jakaa mielestäni hyviä arvoja.
    - Etnologia auttaa näkemään samankaltaisuuksia eri kulttuurien välillä ja kyseenalaistaa ”meidän ja niiden” -käsitteet, tai ainakin asettaa tällaiset asiat tarkkailun alaisiksi. Muun muassa tällä tavalla etnologia pyrkii tasa-arvottamaan eri kulttuureita ja etnisiä ryhmiä, jollain tavalla julistavammin sanottuna osallistuu näin ”rasismin vastaiseen kamppailuun”.
    -Itsereflektion kautta ihmiset voivat oppia paljon itsestään (minkä takia minä suhtaudun tähän asiaan näin, miksi minulla on tällainen oletus...).
    - Etnologialla on outo taipumus löytää isoista asioista samankaltaisuuksia pienten asioiden kanssa, ja taas pienten asioiden tekemisestä suuremman idean toteuttamista. Ehkä kyse on nyt vain omasta maailmankuvastani, mutta tietynlainen valveutuneisuus tältäkään osalta ei mielestäni ole pahaksi. Päin vastoin, kyky yhdistellä asioita keskenään ja asettaa ne aina johonkin kontekstiin, sekä luoda kokonaiskuva ympärillämme tapahtuvista asioista uskoakseni auttaa jäsentelemään niin yhteiskuntaamme kuin omia henkilökohtaisiakin asioita.

    Jotta etnologian anti leviäisi (nopeasti) suuremmalle yleisölle, vaatisi se kuitenkin populaarimpaa otetta tieteenalamme julkaisuihin - aivan kuten luennollakin oli jo puhetta. Tällä en nyt tarkoita sitä, että tutkimusaiheidemme tulisi olla mediaseksikkäitä, vaan että käyttämämme kielen täytyisi olla (paremman sanan puutteessa) maanläheisempää.

    -Joni Pietiläinen

    VastaaPoista
  5. Etnologia tekee maailmasta paremman?
    Miten?
    Onko pakko?
    Mitä mieltä sinä olet?

    Etnologia on tieteenalana hyvin monipuolinen ja tarjoaa monenlaisia näkökulmia tarkastella maailmaa.Voidaan sanoa, että etnologia vaikuttaa maailmaan ja kaikkiin ihmisiin. Tieteenalamme on ihmisläheinen ja sen avulla voidaan "lähentää" eri maissa asuvia ihmisiä. Opitaan ymmärtämään toisenlaisia kulttuureja ja sitä miksi "nuo toiset" tekevät asiat eri tavalla kuin me. Opimme myös ymmärtämään yhteistä historiaamme sekä löytämään kaikkia kansoja yhdistäviä tekijöitä.
    Etnologiaan sisältyy tietynlainen häivähdys empatiasta ja suvaitsevaisuudesta.Nämä ovat tärkeitä ominaisuuksia, jotta yhteistyömme täällä maapallollamme toimisi niin kuin pitääkin. Etnologiaa ei ole pakko mieltää "maailmanparannus" tieteenalaksi, mutta uskon vahvasti sen tukevan tätä ajatusta.Mielestäni etnologia on upea tieteenala eikä meidän etnologien tule vähätellä osaamistamme. Olemme pieni, mutta sitäkin sisukkaampi joukko.

    - Sini Ylimartimo -

    VastaaPoista
  6. Etnologia tekee maailmasta paremman? (Kenelle?)

    Miten?
    Parhaimassa tapauksessa etnologia auttaa ymmärtämään toista osapuolta, tosin ei koskaan täydellisesti. Tästä olisi suurta apua eri konfliktien ratkaisussa, joissa usein ei ymmärretä toista osapuolta. Omasta mielestä rauhaa hakiessa on tärkeää ellei jopa välttämätöntä katsoa asioita toisen osapuolen näkökulmasta.
    Etnologia on tiedettä, jonka tarkoituksena on hankkia uutta tietoa. Tämä uusi tieto voi vastaavasti avata uusia mahdollisuuksia, näkökulmia ja muuttaa entisiä käsityksiä. Tiedon puute on ihmistä rajoittava tekijä.

    Onko pakko?
    Ei ole mikään pakko lähteä muuttamaan maailmaa. Voisit vaikka lopettaa kaiken tekemisen ja listiä itsesi, jotta maailma ei muuttuisi. Mutta jos päättää lähteä muuttamaan maailmaa etnologisen tiedon turvin niin muista katsoa asiaa muiden näkökulmasta ja ajattele pitkälle. Ihminen pelkää nopeita muutoksia.

    Mitä mieltä sinä olet?
    No eikö tuossa edellä ole jo tullut tarpeeksi? Mutta siis. Etnologia on nyt pyörinyt maan päällä yli vuosisadan, mutta onko tullut mitään järisyttäviä muutoksia. Totta kai suhtautuminen toisiin ihmisryhmiin on parantunut, mutta voiko sen lukea juuri etnologian hyväksi? Sen sijaan olemme säilöneet paljon mennyttä ja siksipä "tiedämme" kuinka ihmisten kokemusmaailmat ovat muuttuneet. Voisi sanoa että emme ole muuttaneet mitään suorasti, mutta olemme säilyttäneet ihmisten kulttuurin myöhempää ja vapaampaa käyttöä varten.

    - Eerik Rutanen

    VastaaPoista
  7. Tottahan etnologialla maailmaa saadaan paremmaksi, monellakin tapaa. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että etnologian avulla opimme ymmärtämään toisen ihmisen käyttäymistä ja tapoja. Usein vieraus pelottaa, ja tiedon lisääntyminen voi lisätä suvaitsevaisuutta, kun vieras asia muuttuu tutuksi ja sitä kautta mahdollisesti jopa turvalliseksi.

    Toinen asia mikä tulee mieleen, on että altzheimerin peikko estetään etnologian avulla, koska uusien asioiden ja tapojen ja tiedon lisääminen saa ihmisen aivot liikkeelle, kun hän hämmästelee ja pohtii ja ihastuu tai vihastuu erilaisten uusien asioiden äärellä. Aivojaan käyttävä ihminen ei dementoidu. Ainakaan niin nopeasti.

    Kolmas asia millä etnologia parantaa maailmaa on viihde. Kaikki luovat alat (esim kirjallisuus, elokuvat) ja kulttuurilaitokset voivat käyttää teoksissaan ja näyttelyissään hyödyksi etnologin löytämiä mielenkiintoisia ilmiöitä tai ajankuvauksia. Ja ihminenhän tarvitsee viihdettä rentoutuakseen. Stressaantunut ihminen voi huonosti, hänen päätöksentekokykynsä muuttuu kapea-alaisemmaksi, hänen maailmankuvansa kaventuu, hän on joustamaton jne.

    Eli onko pakko? Mielestäni tutkija ei voi välttämättä edes tietää, mihin kaikkialle hän tutkimuksen tietoja mahdollisesti käytetään, joten tällainen maailmaaparantava anti saattaa jopa tulla vahingossa peliin mukaan. Toki sama pätee varmaan myös päinvastaisissa tarkoituksissa.

    Itselleni maailmanparantaminen etnologisen tutkimuksen avulla on hyvin tärkeä tekijä ainakin näin ensimmäisen tutkimuksen kynnyksellä. Toki voin uskoa, että tulevaisuudessa jokaisen mahdollisen tutkimuksen ääressä, jossa mahdollisesti olen, ei maailmanparantaminen ehkä nouse niin tärkeänä esille, vaan luottamus siihen, että tästä joku kuitenkin hyötyy, on toivottavasti muuttunut itsestäänselvyydeksi.

    Hannele

    VastaaPoista
  8. Mielestäni etnologia ei tee maailmasta parempaa paikkaa sen tehokkaammin kuin mikään muukaan tieteenala tai toimi.

    Uskon, että maailman parantaminen on lähtökohtaisesti kiinni suhtautumisesta. Toki etnologia tieteenalana voi olla yksi väylä kanavoida hyvää tahtoa ja energiaa, ja näin ollen edesauttaa subjektiivista hyvää oloa kaiken elävän tasolla (mikä mielestäni on pitkälti sidoksissa kokemukseen paremmasta maailmasta), mutta en näe etnologiaa sen vaikuttavampana hyvän olon tuottajana, kuin mitä tahansa muutakaan tieteenalaa. Uskon, että parhaiten tähän tilaan voi vaikuttaa suhtautumisen kautta; hyvien tarkoitusperien, pyyteettömyyden ja solidaarisuuden, riippumatta siitä tekeekö työtään tieteellisen tutkimuksen parissa vai esimerkiksi talon rakentajana.

    Suhtautuminen on myös pitkälti sidoksissa omaan hyvän olon tunteeseen, ja väitän että jos ihmiset keskittyisivät enemmän kuuntelemaan itseään, niin tätä kautta olisi mahdollista saavuttaa myös kollektiivista hyvää oloa verrattaen helposti ja ennen kaikkea maanläheisesti.

    Ei siis ole pakko, mutta luulen että tämä voisi olla luonnollinen kehityksen kulku (jossain utopiassa?), jos huomio ulkoisista asioista käännettäisiin enemmän sisäänpäin.

    Noora Pasanen

    VastaaPoista
  9. Jos ohitetaan maailmanparannus, niin henkilökohtaisesti tuntuu, että etnologia tekee minusta paremman ihmisen. Tämän suuntaisesti uskoisin jokaisen etnologiasta kiinnostuneen ajattelevan. Voisinkin esittää hypoteesin, että jos etnologia tekee ihmisestä paremman, eikö se myös tee maailmasta parempaa? Me ihmisethän maailmaan etupäässä kuitenkin vaikutamme ja muokkaamme yhteiskuntia haluamiimme suuntiin. Joidenkin teorioiden mukaan todellisuus on sosiaalisesti muodostunutta, joten olettaisin hyvin voivan ihmisen myös tekevän hyvää ja saavan näin aikaan "hyvän kierteen", ja sitä myöten parantavan maailmaa!

    Mielestäni etnologialla (kuten monilla muillakin) tieteenalan on itseisarvoa, vaikka sen saavuttamat tutkimustulokset eivät ensikädessä mitenkään suunnattoman hyödyllisiltä vaikuttaisi. Etnologia joutuu valitettavasti perustelemaan olemassaoloaan etenkin määrärahoja jaettaessa. Monien silmissä varmasti se näyttääkin "turhalta", samoin kuin muut humanistiset alat. Humanisteja on onneksi maailmassa sen verran paljon, että vähintään joukkovoimalla saavutetaan sama, kuin mitä pari päättäväistä poliitikkoa onnistuu saamaan aikaiseksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei humanististen alojen tarvitsisi joutua mittauksen kohteeksi, koska alan opiskelijana sen arvo tuntuu itsestään selvältä.

    Etnologian ei siis ole pakko tehdä maailmaa paremmaksi, mutta ainakin minusta tuntuu, että niin se tekee aivan automaattisesti. Tietysti eettisiä kysymyksiä rikottaessa ongelmiakin tulee, mutta tätä tapahtuu kaikkien tieteenalojen piirissä eikä etnologia ole poikkeus. Etnolginen, utelias suhtautuminen elämään ja ilmiöihin ei kuitenkaan tee kenellekään pahaa, vaan saa näkemään pienissä asioissa huvittavia yksityiskohtia ja parhaimmillaan auttaa kulttuurien välistä yhteistyötä. Etnologiassa pyritään ymmärtämään ilmiöitä ja ihmisiä, mikä saattaa edistää myös suvaitsevaisuutta ja karsia ennakkoluuloja ihmisryhmien välillä. Etnologinen tutkimustieto tukee "sisartieteitään" ja tuo arvokkaan näkökulma tieteen kenttään.

    Sanna Ollila

    VastaaPoista
  10. Tekeekö etnologia maailmasta paremman?

    Miten?

    Etnologisella tutkimuksella pyritään ymmärtämään tiettyjä kulttuurisia ilmiöitä ja kokonaisuuksia. Alakulttuureista vieraisiin ja eksoottisiin kulttuureihin. Näin ollen etnologia avaa niin sanotusti ovet näihin kulttuureihin, avartaen myös alan ulkopuolisten ihmisten maailmankuvaa, auttaen näitä ymmärtämään näitä kulttuureita.

    Onko pakko?

    Mikään ei ole pakko. Etnologisen tutkimuksen päällimmäisinä intresseinä tuskin on maailman parantaminen, enemmänkin maailman avartaminen. Lähtökohtaisesti etnologista tutkimusta tekevä tutkija tuskin lähtee tekemään tutkimustaan sen takia, että se voisi tehdä maailmasta jotenkin paremman. Tämä "maailman parantaminen" on enemmänkin etnologisen tutkimuksen oheistuote. Toki poikkeuksiakin varmasti on, ja paljon varmasti merkitsee tutkijan omat asennoitumiset ja motivaatiot. Kyllähän sitä joku saattaa tutkimusta aloitellessaan ajatella, että hän on niin sanotusti parantamassa maailmaa kun tuo joitain kulttuurisia ilmiöitä ihmisten luettavaksi. Oletusarvoisesti etnologia ei itsessään tieteenalana ole pakotettu maailmaa parantaviin tutkimuksiin.

    Itse näen että tietyssä mielessä etnologialla on maailmaa parantava vaikutus. Nimenomaan ensimmäiseen kysymykseen antamani vastauksen pohjalta. Kuitenkin ehkä suurimpana ongelmana on se, että paljon etnologista tutkimusta jää suurelta yleisöltä pimentoon. Oikeastaan vain harvat tutkimukset todella pääsevät suuren yleisön huomioon ja näistäkin sellaiset, joilla katsotaan olevan jokseenkin mediassa ihmisiin vetoavaa arvoa ja joista voidaan väsätä vaikkapa tv-dokumentti. Potentiaalia etnologialla ja antropologialla on maailman avartamiseen ja ennakkoluulojen poistamiseen, mutta ongelmana on se, että tutkimustulokset jäävät usein pienten tutkijapiirien tietoon päätymättä niin sanottujen tavallisten kansalaisten käsiin.

    -Vesa Randelin

    VastaaPoista
  11. Tekeekö etnologia maailmasta paremman paikan? Miten? Onko pakko?

    Etnologinen tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystämme eri kulttuureihin liittyen. Tätä tietoa voidaan hankkia hyvin erilaisin keinoin ja metodein ja hyvin eri näkökulmista. Mielestäni tässä on etnologisen tutkimuksen vahvuus. Se tarjoaa ihmisläheistä tutkimustietoa, joka oikeasti lisää ymmärrystämme muista ihmisistä.

    Aiemmassa keskustelussa on mielestäni jäänyt vähemmälle huomiolle tutkimuksen merkitys sen kohteena olevalle ryhmälle. Aiemmin nämä vaikutukset ovat olleet usein negatiivisia. Tutkimuksen suurin motiivi on ollut osoittaa valkoisen miehen kulttuuri ylivoimaiseksi muihin maailman kulttuureihin verrattuna. Mieleeni on erityisesti jäänyt joskus lukemani tenttikirja suomalaisesta tutkijasta, joka lähti 1800-luvulla tutkimaan hanteja. Tutkimuksensa yhteydessä hän vei väkipakolla hantien pyhiä patsaita mukanaan Suomeen sijoittaakseen ne museoon. Tutkimuskohteiden asenne tutkijaa kohtaan oli tällöin ymmärrettävästi melko tympeä.
    Nykyinen etnologinen tutkimus sen sijaan on omiaan vahvistamaan yksittäisen ryhmän kulttuuri-identiteettiä. Tutkimus saattaa vahvistaa käsitystä oman ryhmän erillisyydestä verrattuna valtakulttuuriin sekä lisätä ymmärrystä siitä, että omaan kulttuuriin kuuluvat erityispiirteet ovat arvokkaita ja säilyttämisen arvoisia. Etnologisella tutkimuksella saattaa siis olla jollekin alistetussa asemassa olevalle vähemmistökulttuurille hyvinkin voimaannuttava vaikutus.

    Kuitenkaan minkään tieteenalan ensisijainen tarkoitus ei saa eikä voi olla maailmanparantaminen. Etnologian tärkein tehtävä on lisätä tietoa ja ymmärrystä erilaisista kulttuurisista ryhmittymistä. Tietysti tämä voi osaltaan vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin, jolloin maailma saattaa jollain tasolla parantua.
    Kuitenkin etnologisen tutkimuksen tehtävä on tuoda tutkimustuloksensa esiin rehellisesti, pyrkimättä maailmanparannukseen. On tärkeää tutkia kaikkia kulttuurien piirteitä, niin positiivisia kuin negatiivisia.
    Mikä sitten on negatiivinen kulttuuripiirre? Muistan Ilmari Vesterisen vetämältä peruskurssilta parin vuoden takaa, ettei etnologin tule suhtautua hyväksyvästi ihmisiä vahingoittavaan toimintaan, vaikka se olisikin olennainen osa kulttuuria. Esimerkiksi tästä käy esimerkiksi naisten ympärileikkaus. Tosin tässä tapauksessa etnologinen tutkimus voi tarjota taustatietoa kulttuurista, joka auttaa lopettamaan naisten ympärileikkaukset. Kuitenkin tarkoitukseni oli sanoa, että myös negatiiviset kulttuuripiirteet tulee tuoda kaunistelematta esiin, vaikkei niihin pystyisikään vaikuttamaan. Maailmanparannusnäkökulma ei siis saa vaikuttaa tutkimustulosten raportointiin.

    Parhaimmillaan etnologinen, ymmärryksen lisääntymiseen tähtäävä tutkimus voisi kuitenkin parantaa maailmaa. Ongelma on kuitenkin, ettei etnologinen tutkimus juurikaan saavuta suurta yleisöä tai vaikuta sen käyttäytymiseen. Esimerkiksi Suomen romaniväestöä on tutkittu paljon etnologisesti, mutta asenteet tätä ryhmää kohtaan eivät ole juurikaan parantuneet. Jos muutosta asenteissa onkin tapahtunut, tämä johtunee suurelta osin romaniväestöstä itsestään, jonka elämäntyyli on viime vuosikymmeninä lähentynyt huomattavasti valtaväestön elämäntyyliä.
    Ongelma onkin, että etnologinen tutkimus saattaisi parantaa maailmaa, jos sillä olisi enemmän yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. On kuitenkin ongelmallista, kuinka löytää tasapaino etnologian akateemisuuden ja popularisoinnin välillä. Jotta tutkimuksella olisi vaikutusta, se täytyisi popularisoida ja saattaa massojen tietoon. Tällöin kuitenkin etnologian uskottavuus tieteenä kärsisi.

    Riikka Muhonen

    VastaaPoista
  12. etnologia tekee maailmasta paremman?
    miten?
    Onko pakko?
    Mitä mieltä sinä olet?

    Riippuu mistä roikkuu. Toki etnologian tekemä tutkimus perinteestä ja arjesta kasvattavat jonkun meistä arvostusta näitä kohtaan ja siten parantaa niiden asemaa. Onko etnologia sitten ratkaisevana tekijänä näissä muutoksissa, tuskin. Jos kadulla vastaan käveleviltä kysyisi tätä samaa, heistä kukaan tuskin osaisi tähän vastata. Niin harva edes tietää mitä etnologia on, se tutkii ja julkaisee mutta ei sitä kukaan erittele etnologiseksi tutkimukseksi.
    Jos jotain maailmaa parantavaa etnologia tekee, niin kerää sitä katoavaa mikä meille on itsestään selvää. Joten onko tämä sitten taas yleismaailmallisesti hyödyllistä? Tuskin. Mutta me tutkimme mikä meitä kiinnostaa, tai mikä rahoittajaa kiinnostaa. Tutkimme siis jonkun mieleksi ja teemme tätä myös siksi koska olemme tästä haaveilleet ja jollain se on leipä saatava pöytään. On siis pakko pyrkiä jatkamaan elämistä. Etnologia välittää artikkelein ja tutkimuksin tietoa kansalle ja ehkä täten kasvatamme myös heidän tietouttaan ympäröivästä maailmasta.

    Miina Alanen

    VastaaPoista
  13. Etnologia tekee maailmasta paremman?


    Maailman parantaminen on käsitteenä laaja ja sinänsä se kuulostaa aika suurelliselta. Etnologia ei ehkä välttämättä tee maailmasta parempaa, mutta se voi antaa ihmisille “sysäyksen” uudelle ajattelutavalle ja täten auttaa meitä ymmärtämään paremmin mm. erilaisia kulttuureja ja niiden rakenteita. Tällainen kulttuurisen tiedon sisäistämisen leviäminen on siis hyvä alku kohti maailmanparannusta.
    Tutkimalla yksilöitä, yhteisöjä sekä menneisyyttä että nykyisyyttä - voi etnologia tuoda jotakin uutta ja tuoretta näkökulmaa yhteiskuntaan. Varsinkin nykyaikana, jossa eri kulttuurien eroja ja yhteentörmäyksiä tuodaan usein kärjistetysti esille, on hyvä lisätä yleistä ja syvällisempää tietämystä eri kulttuureista. Etnologia tieteenalana pitäisi myös saada yhä enemmän julkiseen tietoon. Moni kun ei tiedä mitä ylipäätänsä etnologia on?
    Tieteenalamme tutkii myös niitä kansanomaisia piirteitä, joten se pitäisi tieteenä tuoda vielä lähemmäksi “tavallisen kansan tietoisuuteen” - ilman ettei etnologian tieteellinen uskottavuus kuitenkaan kärsisi. Tieteellisen yhteisön ei pitäisi jäädä ns. norsunluutorniin, jossa tieteentekijät tekevät tutkimuksia vain toisilleen ja josta “tavallinen rahvas” ei sitten ymmärrä tai hyödy mitään. Etnologia voi siis parhaimmillaan olla esimerkiksi sillanrakentaja eri kulttuuriyhteisöjen välillä ja sen tutkimuksilla olisi myös yhteiskunnallista, konkreettista hyötyä ja merkitystä.

    - Elina Sihvonen

    VastaaPoista
  14. Ei etnologia, tai mikään muukaan tieteenala, tee maailmasta parempaa. Maailmalla kun ei lähtökohtaisesti itsessään tällaista arvottavaa predikaattia ole.

    1700-luvun vaihteessa vaikuttanut saksalainen filosofi, matemaatikko ja yleisnero Gottfried Leibniz tuli johtopäätökseen, että elämme parhaassa kaikista mahdollisista maailmoista. Noin 100 vuotta myöhemmin Arthur Schopenhauer ajatteli, että Leibnizin täytyi olla väärässä, sillä oman päätelmänsä mukaan tämä maailma oli kaikista kuviteltavista maailmoista huonoin.

    Maailma on hyvä tai paha, parempi tai huonompi vain ihmisen mielessä.

    Siispä tiede kykenee toistaiseksi vain arvottamaan maailmaa, ja siitä syystä sen on mahdotonta parantaa sitä, koska arvostelmilla ei ole aksiomaattisesti mitään totuusarvoa: Toisen hyvä on toisen paha.

    Sen sijaan tiede, ja tässä tapauksessa etnologia, voi tehdä ihmiselämästä paremman.

    Mikäli antiikin filosofeihin on uskomista, niin voidaan väittää, että ihmiselämän päämäärä on onnellisuus ja onnellisuus saavutetaan hyveillä. Aristoteles päätteli, että tieto itsessään on hyve ja kaikki ihmisen ponnistelut tiedon hyväksi tekevät elämästä paremman.

    Etnologia parantaa elämäämme, sillä se tekee sen ymmärrettävämmäksi. Erityisesti etnologia tekee elämästä paremman, koska se auttaa ymmärtämään juurikin ihmistä ja ihmiselämän monimuotoisuutta kaikkine kuriositeetteineen.

    Tosin ainahan voimme alkaa saivartelemaan ja kysyä miksi tiede on saanut myös niin paljon pahaa aikaan?

    Fission keksiminen johti atomipommiin.

    Antropologian erään edesmenneen tutkimushaaran looginen päätepiste oli eugeniikka ja krematoriot.

    1900-luvun vaihteen eurooppalaisen ihmisen märkä uni, joka lopulta toteutui.

    Jälkiviisaana - kuinka ironiselta se kuullostaakin - voidaan hienovaraisesti todeta, että ehkä nämäkin tiedon harha-askeleet olivat lopulta hyväksi.

    Nyt tiedämme, että tiede on erehtyväinen, sillä sitä tekevät ihmiset. Tietokin voi osoittautua vääräksi, ja sillä voi olla tuhoisia seurauksia ihmisen ja elämän kannalta.

    Mielestäni tämä ei ole pakko, vaan väistämättömyys, sillä mekin, kuten Aristoteles, toteutamme vain ihmislajille ominaista tarvetta eli järkeä.

    -Arttu Pekkarinen

    VastaaPoista
  15. Etnologia tekee maailmasta paremman? Miten?

    Etnologia ei ehkä löydä lääkettä syöpään tai korjaa nälänhätää, mutta se lisää tietoamme tavoista, ilmiöistä ja kulttuureista. Tiedon tai sen tuottamisen arvottaminen on aina vaikeaa, ellei lähes mahdotonta. Kuka voi sanoa, että toisen tutkimuksen tuottama tieto on arvokkaampaa ja tärkeämpää kuin toisen. En usko, että sitä on erityisen mielekästä pohtia tai verrata. Erityisesti etnologian kaltaisessa tieteessä. Itsessään tietoisuuden lisääminen vieraista(tai tutuista) kulttuureista, oudoista tavoista ja tuntemattomista tuo ihmisiä lähemmäksi toisiaan. Olen kuullut usealta ihmiseltä, jotka ovat matkustaneet ympäri maailmaa, siitä kuinka erot ihmisten välillä pienenevät mitä enemmän matkustaa.

    Itselleni tulee mieleen stereotyyppinen kuva amerikkalaisesta, joka ei tunne muita kulttuureja, ja jonka maailmankuva on hyvin suppea. Uskon että tuon maailmankuvan laajentaminen ja tietoisuuden lisääminen tuo ihmisiä lähemmäksi toisiaan. On ehkä ”helppoa” lähteä sotaan toista kansaa vastaan, jos käsitys siitä on stereotyyppinen ja esimerkiksi uskonnollisten ääripäiden värittämä. Koko valtion tai uskonnon leimaaminen tietynlaiseksi on propagandan väline, jonka teho hiipuisi, mikäli ihmisillä olisi todellista tietoa.

    Tietysti myös, tutkimuksen kohteelle, tutkijan osoittama kiinnostus voi olla hyvin tärkeää. Tutkittavan oman äänen kuuluviin saattamisella voi olla myös käytännön vaikutuksia(työpaikkaan tai elinympäristöön kohdistuviin muutoksiin vaikuttaminen).

    Onko pakko?

    Ei tietenkään ole pakko. Varmasti on lukemattomia tutkimuksia, joissa tutkija on käyttänyt arkistoa tutkimusmateriaalinsa keräämiseksi tutkimukseen, jonka aihe ei tutkijaa kiinnosta ja loppujen lopuksi tutkimuksen päätyy lukemaan tutkijan lisäksi vain esimerkiksi tutkijaa ohjaava henkilö. Mutta, tuntuisi absurdilta, että tällainen skenaario olisi todella tutkijan lähtökohtana tai tavoitteena.

    Mitä mieltä sinä olet?

    Käytännön kokemusta etnologisen tutkimuksen tekemisestä itselläni ei ole, mutta optimistinen mielikuva siitä, millaista se voisi olla, sen sijaan on. On mielekästä ajatella, että tutkijana tekee tutkimusta aiheista, joista on kiinnostunut. Tutkimuksen kohteen toivoisi jakavan kiinnostuksen ja olevan myönteinen tutkittavana olemiselle. Ainakin tälle ryhmälle ihmisiä tutkimus voi merkitä paljon. Tällöin ajattelisin tutkimuksella olevan merkitystä.

    -Niina Laitinen

    VastaaPoista
  16. Ei etnologia tee maailmasta parempaa. Eikä sitä tee historia tai matematiikka. Vaikka meillä tulevilla sekä jo tieteen sisällä olevilla tutkijoilla saattaa olla sellainen surrealistinen ajatus omasta tieteenalastamme. Etnologia voi kuitenkin muuttaa ihmisen ajattelua ja suhtautumista toiseen ihmiseen.
    Etnologiassa tutkitaan ihmistä ja sen kulttuuria, sitä miten ihminen toimii omassa kulttuurissaan ja miten hän näkee toiset kulttuurit. Minulle etnologia antaa keinot ymmärtää näitä muita ihmisiä ja kulttuureita. Ja sitä kautta ymmärryksen siitä, että en ole yhtään sen parempi ihminen kuin tutkimani ihminen. Ehkä tässä on kuitenkin pointti joka aiheuttaa sen, että etnologia kuitenkin jollakin tavalla maailmasta paremman. Tai ainakin pyrkii siihen huomaamattaan. Kun minä opin ymmärtämään, että minulla ei ole oikeutta tuomita ketään minkään ulkoisen olemuksen tai muun syyn takia voin opettaa tätä näkemystä myös muille ja näin suvaitsevaisuus leviää pikkuhiljaa, yksi ihminen kerrallaan. Etnologia ei ainakaan minun mielestäni pyri parantamaan maailmaan vaan pikemminkin ymmärtämään sen monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Siinä on mielestäni tieteenalan vahvuus.
    Joku minua huomattavasti viisaampi on joskus todennut, että ” jos ihminen olisi viisas, hän tekisi tästä paikasta paratiisin”.

    -Pirjo

    VastaaPoista
  17. Etnologialla maailmasta parempi?
    Miten?
    Onko pakko?
    Mitä mieltä sinä olet?

    Etnologia voi yrittää parantaa maailmaa, tai ainakin minun mielestäni se yrittää. Etnologialla on useimmiten tapana tuoda esiin hiljaisten tai vieraiden ryhmittymien elämää, joko täysin vieraan tai ryhmäsisäisen vähemmistön. Tällöin se mielestäni tuo esiin maailman ja yhteisöjen epäkohtia, mutta toisaalta ei pyri mitenkään arvottavaam niitä eli minusta parantamaan. Etnologia ei tarjoa malleja korjata epäkohtia, se tuo vain niitä esiin. Toisaalta voihan sekin olla maailman parantamista, riippuen miten tutkii ja mitä.

    Toisaalta etnologia tuo meille tietoa vieraista tavoista ja erilaisista kulttuureista. Näin se voi herättää ihmisten tietoisuuttaa, minkä kautta ihmiset itse voivat tehdä omasta elämästään ja ympärillään olevien elämästä paremman.

    Eli voidaan ajatella, että etnologia on tavallaan väline maailman parantamiseen, vaikka sen ei ole pakko tehdä sitä.

    -Jaana Tähtinen

    VastaaPoista
  18. Etnologi/etnologia maailmaa parantamassa.

    Etnologista tutkimusta voidaan tehdä mistä tahansa. Parantaako tutkija kuitenkaan maailmaa tutkimusta tehdessään?

    Maailma on pienentynyt muutaman viime vuosisadan aikana huomattavasti. Uudet innovaatiot ovat tuoneet maailman kaukaisimmatkin kolkat meille tutuiksi. Kuulemme, näemme sekä koemme paljon uutta ja meille vierasta. Emme voi myöskään aina ymmärtää tai hyväksyä kaikkea näkemäämme ja kuulemaamme.

    Etnologinen tutkimus pyrkii selittämään, kuvailemaan ja ymmärtämään vieraita kulttuureja. Etnologit tuovat tavallisille ihmiselle tutuiksi oudot kulttuurit (voidaan kuitenkin pohtia myös etnologian näkyvyyttä). Kulttuurien ymmärtäminen voi olla tie parempaan maailmaan, ymmärtämällä voimme suhtautua suvaitsevammin muihin.

    Etnologit valitsevat tutkimuskohteikseen usein sellaisia kulttuureita tai ilmiöitä, jotka poikkeavat valtavirrasta. Tutkimalla pieniä alakulttuureja, tehdään niitä tutuiksi muille. Luodaan jälleen ymmärrystä muista.

    Etnologia ei aina paranna maailmaa, eikä siihen ole pakko edes pyrkiä. Näkisinkin, että etnologien tehtävä on enemmänkin tehdä maailmasta paikka, jossa ymmärrämme paremmin muita kulttuureja eli muita ihmisiä. Tätä kautta voidaan lähteä parantamaan maailmaa, mutta se ei välttämättä ole etnologien tehtävä.

    Vaikka totesin, että etnologien ei ole pakko parantaa maailmaa, näkisin kuitenkin että etnologi pyrkii aina luomaan paremman ymmärryksen toisesta, tai omasta kulttuurista. Ja ymmärtäminenhän saattaa johtaa maailman parantamiseen.

    Maailman tekeminen paremmaksi on kuitenkin vaikeaa, eikä siihen pysty yksin etnologi eikä kukaan muukaan. Olemme kaikki samassa veneessä.

    -Jenni Jokela-

    VastaaPoista
  19. Etnologia tekee maailmasta paremman?

    Uskon että etnologia voi tehdä maailmasta paremman paikan tuottamalla ihmisille tietoa toisistaan. Tietoa, jonka tarkoituksena ei ole arvostella tai luoda tiettyjä mielipiteitä tiettyjä ihmisiä tai asioita kohtaan, vaan mieluummin antaa tiedon vastaanottajalle tilaisuuden tehdä omat päätelmänsä siitä. Toki tämä ei toteutune ikinä täysin meidän aivojen kapasiteetilla ja rakenteella, mutta koska ihmiset ovat useimmiten myös ajattelevia olentoja, ehkä sillä, että edes pyritään jonkinlaisen objektiivisen tiedon tuottamiseen ja myönnetään sen mahdottomuus, on jo positiivinen vaikutus.

    Etnologia ymmärtääkseni myös pyrkii siihen, että ihmiset nähdään samanarvoisina huolimatta heidän ominaisuuksistaan, tavoistaan tai historiastaan. Tämä on toki yksi maailmaa parantavista näkemyksistä, ja mitä enemmän tieteellistä tietoa ja todistelua tästä saadaan, ja kenties myös julkaistaan, sitä parempi.

    Kuten jo tunnilla puhuttiin, tiedossa on toki aina ollut ongelmana sen kulkeutuminen lukijoille, joita se meidän mielestämme eniten hyödyttäisi. Nykyään kun tiedon levitys on helpompaa kuin koskaan ennen, korostunee tiedon valikointi ja nimenomaan sen halutun tiedon etsiminen ja löytäminen vielä enemmän. Etnologit ja humanistit varmasti löytävät omat tietonsa ja bloginsa entistä helpommin, mutta kuka tahansa löytää varmasti vahvistuksia omiin mielipiteisiinsä netistä, olivat ne sitten minkälaisia tahansa. Ehkäpä tosin tieteellinen tutkimus vaikuttaa myös yleismaailmallisesti ja muihin tieteenaloihin, ja sitä kautta vaikkapa koulujen opetussuunnitelmiin ja kirjoihin, tai jopa politikkoihin. Siispä vaikka vaikutukset eivät näkyisikään heti, uskon että tieteellisesti tuotetulla tiedolla on myös laajempia, ihan oikeita vaikutuksia yhteiskuntiin.

    Etnologia ei varmaan aina tee maailmasta hienompaa paikkaa, ehkäpä jopa päinvastoin. Tiedolla vaan on monesti sellainen vaikutus, jos sitä ei suodateta tiettyjen tahojen mielipiteille sopiviksi, tai tiettyjen päämäärien mukaisiksi. Joten en usko, että aina täytyy pyrkiä maailman parantamiseen, ainakaan suoraan, tai kaikkien osapuolien kannalta. Varmasti usein joku taho jääkin sille toiselle puolelle, jonka mielestä maailma ei parannu, kun tiettyjä tietoja julkaistaan. Ja tietysti, kaiken pohjalla on kysymys siitä, mikä yleensäkään on parempi maailma. Varmasti löytyy yhtä monta mielipidettä kuin ihmistäkin, tai ryhmää, tai kulttuuria.

    Joka tapauksessa ainakin itselle ajatus siitä, että työni ja tutkimukseni jollakin tapaa voisi auttaa tai olla hyödyksi myös jollekin muulle kuin vain itselle vaikkapa uteliaisuuden tyydyttämisen merkeissä on aika tärkeä. Ajatus on varmaankin aika tärkeä ajatellen yleisestikin motivaatiota tehdä yhtään mitään, kunhan on päästy yli siitä, ettei tarvitse tapella päivittäin saadakseen ruokaa/vettä/unta.

    Jussi Jussila

    VastaaPoista
  20. Millainen rauhan paratiisi maailma olisikaan, jos kaikki olisivat etnologeja...

    No ei, mutta etnologia tuo esille maailman ongelma- ja epäkohtia, joita se voi yrittää "parantaa". Tähän kuitenkin tarvitaan myös kaikkia muita etnologien lisäksi. Yksin siinä ei kukaan onnistu. Etnologia pyrkii tekemään tutuksi vieraita kulttuureja ja hälventämään (liioiteltuja ja vääristyneitä) stereotypioita ja eroja ihmiskunnan kesken. Vieläkin yllättävän monissa, jopa tieteellisissä teksteissä viitataan eri "rotuihin". Etnologia auttaa "tavallisia" ihmisiä ymmärtämään muita kulttuureja, niiden rakenteita ja ajatusmaailmoja ja siten vähentämään konflikteja. Etnologia pitäisi vain saada suuremman yleisön tietoisuuteen...Sen tavoitteena ei niinkään ole parantaa maailmaa vaan saada ihmiset tajuamaan sen monimuotoisuus ja rikkaus.
    Itseäni etnologia on muuttanut lähinnä siten, että katson maailmaa nykyään entistä avarakatseisemmin ja useammasta näkökulmasta. Pyrin perustelemaan itselleni ja muille miksi mikäkin näkökulma on pätevä ja hyväksyttävä.

    - Eini Parttimaa

    VastaaPoista
  21. Tekeekö etnologia maailmasta paremman?

    Miten?

    Varmasti jollakin tapaa, ehkä juuri lisäämällä tietoa sellaisista aiheista ja ilmiöistä, joista ihmiset eivät juuri törmäisi muuta kuin näiden tutkimusten kautta. Tällaisten tutkimusten kautta ihmisille annetaan ainakin mahdollisuus tutustua vieraisiin aiheisiin ja muodostaa omat mielipiteensä niistä. Etnologian avulla voidaan ainakin pyrkiä lisäämään ihmisten tietoutta ympäröivästä maailmasta.

    “Maailmanparannus” voi toisaalta olla aika hankala termi sikäli, että se voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Etnologian avulla tuskin voidaan saada kertarysäyksellä aikaan maailmanrauhaa, mutta sen avulla voidaan ainakin lisätä tietoisuutta muista, “vieraista” ryhmistä ja kulttuureista, ja ehkä tällä tavalla muuttaa maailmaa ainakin jollakin tavalla.

    Onko pakko?

    Tuskin. Kuka määrittelee onko pakko vai ei? Muut etnologit vai “suuri yleisö“? Täytyykö tutkimuksella olla aina jokin näkyvä hyvää tekevä tavoite ennen kuin sitä voi tehdä? Toisaalta luulisi että tutkijalla on tutkimusta tehdessään kuitenkin jonkinlainen tavoite siitä, miksi hän haluaa tutkimuksellaan saada aikaan, ja varmasti osalla on mielessään jokin maailmaa edes hitusen paremmaksi tekevä tavoite. Etnologejakin on erilaisia, ja tuskin pelkästään tieteenalan takia voidaan sanoa, haluaako joku parantaa maailmaa vai ei. Ei etnologia varmasti tieteenä paranna maailmaa, mutta moni etnologi siihen varmasti pyrkii.

    Mitä mieltä minä olen?

    Jos etnologian avulla voidaan parantaa maailmaa, edes vähän, haluaisin itse mielelläni sitä tehdä. Varmasti omat käsitykseni “maailman paremmaksi tekemisestä” poikkeavat siitä mikä muille on “maailman paremmaksi tekemistä”, mutta ehkä voin ainakin yrittää. Etnologia ei ehkä itsessään muuta maailmaa tai sen ei sitä tarvitse tehdä, mutta uskoisin, että se tarjoaa siihen kuitenkin mahdollisuuden.

    - Anne Raunio

    VastaaPoista
  22. Tekeekö etnologia maailmasta paremman paikan?

    Olen miettinyt tätä paljon ja samoin tieteellisen tutkimuksen merkitystä. Mielestäni tieteellä ja etnologialla on kaikki valmiudet parantaa maailmaa ja niin sanotusti tehdä siitä parempi paikka.
    Mutta jos aletaan miettiä mikä tehtävä tieteellä itse asiassa on, on maailman pelastus hurjan kaukana siitä.Tieteen tehtävä on luoda tietoa, joka perustuu faktoihin ja huolella tehtyyn tutkimukseen.
    Toisaalta taas alkaa pitää miettiä, kuinka paljon erikoistumista ja osaamista yliopiston kammioista löytyy ja joiden tietojen avulla voitaisiin mahdollisesti parantaa jonkun ryhmän elinoloja tai jopa pelastaa ihmishenkiä.
    Mielestäni tärkeää olisi, että tutkimukset tulisivat entistä enemmän ihmisten tietoisuuteen tai ainakin niiden ihmisten, jotka tekevät työtä jonkin tietyn kansan parissa, josta on tehty tutkimuksia. Tähän teoriat käytäntöön malliahan käytetään soveltavassa antropologiassa. Toisaalta itse antropologit voisivat tehdä yhteistyötä kehitysyhteistyö projektien työntekijöiden kanssa.
    Toinen aspekti jota olen pohtinut on etnologian opetus. Pelkistettynä etnologia tarjoaa näkökulmia, jotka avartavat mieltä ja saavat sinut ajattelemaan täysin eri tavalla itsestäänselvyyksistä.
    Ennen kaikkea tuskin etnologia ovi pelastaa yksin maailmaa vaan siihen tarvittaisiin ajattelevia ja aktiivisia ihmisiä, jotka haluaisivat ehkäpä juuri soveltaa etnologiaa tekemisiinsä.
    Onko pakko? Ainut asia mikä mielestäni erottaa ihmiset eläimistä on empatia toista ihmistä kohtaan, joten sanoisin että on pakko.



    -Lotta-

    VastaaPoista
  23. Tekeekö etnologia maailmasta paremman paikan?

    Jokaisella tieteenalalla ja tieteellä on mahdollisuudet ja velvollisuus tehdä maailmasta parempi paikka. Ikävä kyllä ihmisillä usein menevät muut halut tämän edelle, joten käytännössä tämä ei ehkä usein toteudu.

    Haluaisin ajatella että etnologialla on ainakin mahdollisuus tehdä maailmasta parempi paikka tieteenä, joka pyrkii aidosti ymmärtämään ihmisiä ja heidän toimintaansa. Antropologiselta kannaltaan etnologia tahtoo myös toimia "kulttuurinkääntäjänä" eli auttaa myös ihmisiä ymmärtämään toisiaan ja näkemään yhdenvertaisuuden eri kulttuurien välillä.

    Käytännössä tästä hyvä esimerkki on osallistuva antropologia (applied anthropology)jota käytetään usein kehitysyhteistyössä. Antropologien tehtävänähän on perinteisesti ollut puolustaa altavastaajaa, jota ei ymmärretä. (tämänkin toteutuminen käytännössä on sitten toinen asia..)

    En tiedä tekeekö etnologia maailmasta paremman paikan,mutta uskon että se antaa ainakin yhden mahdollisuuden/ avun ihmisille tehdä sen.

    - Josefiina

    VastaaPoista
  24. Tekeekö etnoliga maailmasta paremman, miten, onko pakko? Mitä mieltä sinä olet?

    Käsittääkseni etnologialla ja etnologiaa opiskelemalla tähdätään ajatusmaailman avaamiseen ja avartamiseen, tiedon hankitaan ja levittämiseen, sekä ennen kaikkea ihmisen ja yhteisön toiminnan selvittämiseen ja ymmärtämiseen. Tämä tieteenala ei siis välttämättä tee maailmasta parempaa, sillä alan tutkijoidenkin mielipiteet jakautuvat lukuisiin eri haaroihin, ja mielipiteitä löytyy yhtä paljon kuin niiden esittäjiäkin. Etnologialla ei voi parantaa maailmaa, mutta ei se kieltämättä tee olostamme täällä vaikeampaakaan, mikäli alaan perehtyminen auttaa esimerkiksi ymmärtämään, miksi toimimme niin kuin toimimme, ja mikä on kulttuurien merkitys yksilöille.

    Etnologiaa tieteenä voi käyttää muiden tieteenalojen saavutusten tukemiseksi, tai selvittämiseksi, mutta en usko, että etnologia pelkästään tekee maailmasta paremman paikan. Kaikilla on omat tarkoitusperänsä, ja etnologeilla/etnologialla sen voisi kuvitella olevan juuri ymmärryksen parantaminen. Mutta vastaisin tähän että ei ole pakko.

    -Emilia

    VastaaPoista