keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Yksi pointti sukupuolesta + Laurin havaintoja

Kiitokset ja pointti

Kiitoksia paljon maanantain sukupuolihavainnoijille ja kaikille muillekin hyvästä keskustelusta. Yksi asia, josta jäi puhumatta oli (muistaakseni) Lotan perustavaa laatua oleva toteamus siitä, että sukupuolia on kaksi. Näinhän tietenkin yleisesti ajatellaan ja biologia asian meille esittää. On kuitenkin sosiologeja, antropologeja jne., jotka pitävät tällaista binääristä sukupuolijärjestelmää liian suppeana kuvatakseen sosiaalista todellisuutta. Vaikka biologisesti me useimmiten jakaannumme XX- ja XY-kromosomistoihin ja täten miehiin ja naisiin, sosiaalisesti ja kulttuurisesti asia voi olla hyvin toinen. Jotkut puhuvat sukupuolisuuden asteittaisuudesta, ikään kuin janasta, jonka toisessa ääripäässä olisi voimakkaan maskuliinisia ominaisuuksia ja toisessa voimakkaan feminiinisiä (tai sellaisiksi kuvattuja). Jotkut taas puhuvat kolmannesta (tai useammastakin) sukupuolesta, joka on jotain naiseuden ja miehisyyden välillä. Siinäpä mietittävää. Ja lisää mietittävää aiheesta tarjoaa mm. Wikipedia: Third Gender.



Laurin havaintoja

Tehtävänäni oli havainnoida sukupuolta. Päädyin rajaamaan havainnointini joukkoliikenteeseen, tarkemmin ilmaistuna junaan ja bussiin välillä Jyväskylä – Tampere.

Lähestyin junaa (en nyt niin konkreettisesti ja jättämällä liiallisen fallossymboliikan tutkiskelun sivuun) sukupuolettomana tilana, tilana jossa käytännönsyistä sukupuolirajauksia tai erittelyä ei tehdä. Junissa ei ole erikseen sukupuolen perusteella määräytyviä paikkoja tai tiloja – näin ainakin luulin.

Kuitenkin havainnoidessani kiinnitin huomiota – täsmennetään nyt, että junamalli jolla matkustin, oli pikajuna – siihen, että osa junan vessoista oli sukupuolitettu. Osa vessoista oli merkitty naisten käyttöön ja osa miesten. Tämä osittain yllätti minut. Se tuntuu sotivan juniin sopivaa käytännöllisyyttä vastaan. Olisi ollut hedelmällistä tutkia/havainnoida miten tätä sukupuolitusta noudatetaan, mutta ko. junamatkalla siihen ei tullut (fyysistä) mahdollisuutta.

Ihmisten matkustustottumukset ko. junamatkalla eivät antaneet yksioikoista havainnointitulosta ihmisten junamatkan hyödyntämistottumuksista. Raaka havainto oli vain se, että näyttää (painotus edelliseen sanaan) siltä, että miespuoliset matkustajat viihtyvät hieman enemmän tietokoneillaan/kännyköillään/mitä-näitä-nyt-on, kun taas naispuoliset viettävät aikaansa lehtien/kirjojen/virkkaamisen/onko-se-nyt-kutomista parissa.

Lähestyessäni bussia (tyrmistymisellä en viittaa edelleenkään fallossymboliikkahavaintoon). Töysän Linjojen bussit (ne ainakin 3 kpl. jotka havaitsin) ovat näet nimetty ytimekkäillä miesten nimillä. Hyödyntämäni bussi ja näin ollen tutkimuskohteeni oli nimeltään ”Riku”. Olisi ollut edelleen mielenkiintoista syventyä tähän nimisymboliikkaan. Asiaa olisi voinut lähteä selvittämään vaikkapa jo kuskin kanssa, mutta hänellä oli ihmisiä rahastaessa parempaa (lue:akuutimpaa) toimea, kuin avata tätä kätkettyä symbolia. Onhan se nyt herranjumala huomionarvoista, että valtateillä kulkee valtavia (edelleen) fallossymboleita joiden kyljessä lukee RIKU.

Bussissa ajanviettotavat matkustuksen suhteen eivät nousseet niinkään eroaviksi, kuin junassa. Yksittäisenä havaintona voidaan mainita, että näytti siltä, että nuoremmat miehet viihtyvät loikoillen ja esim. musiikkia kuunnellen verraten siihen, että vanhemmat naiset istuivat lähes koko matkan ulkovaatteissaan.

Yksittäinen, mutta mielestäni huomionarvoinen havainto bussin ikkunasta, näin koskien sukupuolta; Näin sisävesiveneen jonka nimi oli Roopetar. Siinä rikottiin kaikki tottumukset ja rajat.







Kuvalähde: The Sagamore Journal.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti